Elämää Crohnin taudin kanssa

Syksyinen sunnuntai on mennyt ihan levon merkeissä. Pakosti kylläkin. Sairastan Crohnin tautia ja minulla on ohutsuolessa paksuuntuma, joka juuri nyt kipuilee runsaasti. Tänään tuntui, että oikea puoli vatsasta on tulessa ja sama kipu jatkui kylkeen ja alaselkään. Ei ole voinut muuta kuin levätä ja ottaa kipulääkettä. On vain kestettävä, koska leikkaukseen on vielä aikaa. Päivät on rasittavia. Kovista kivuista huolimatta haluaisi kuitenkin tehdä jotain. Sitä kaipaa ihan tavallisia asioita, mutta aika paljon kaipaan liikuntaa. Kävelyä ulkosalla, uintia ja hiihtoa.

Suuri muutos on tapahtunut ruokailussani. Onhan minulla aina ollut herkkä vatsa, mutta olen silti ollut kaikkiruokainen, pitänyt ruuanlaitosta ja leipomisesta. Maistellut uusia ruokia ja nauttinut syömisestä. Nyt syöminen on työlästä, joudun jokaisen suupalan eteen tehdä suuresti ajatustyötä että saan ruuan nieltyä. Lähinnä todistelen itselleni että on tärkeää syödä. Jos heittäytyisin mielitekojeni valtaan en söisi mitään. Ruokaa ei tee mieli.

Joudun syödä hyvin sulavia ruokia. Leivät, viljat, perunan sekä lihan olen jättänyt kokonaan pois. Pää raaka-aineet ovat rahka ja kala, marjat, hedelmät sekä keitetyt juurekset. Syömisestäni on tullut tarkkailua. Tarkkailen että syön riittävän monipuolisesti. Se että ruoka etoo ja syömistä joutuu tarkkailla tekee syömisestä aika ikävän tapahtuman.

Arvata saattaa, että en jaksa kuunnella ihmisiä jotka puhuu laihduttamisesta. Kyllä minä ymmärrän että ihminen voi huonosti jos on ylipainoa ja se on ok jos itse haluaa asialle jotain tehdä. Miksi ihmeessä laihduttaminen on hirveän keskeinen puheenaihe tilanteissa jossa on paljon naisia saman katon alla. Tekisi mieli keskeyttää puhe huutamalla, että olkaa hiljaa ja tyytyväisiä jos ruoka maistuu. Minua myös ärsyttää suunnattomasti tilanteet, jossa minut nähdessään henkilö sanoo ensimmäiseksi, että voi kun olet laihtunut. Ihan kuin en itse tietäisi asian laitaa. Ei sitä tarvitse minulle erikseen mainita.

Sellainen päivä että saan syödyksi ja tekee mieli jotain ruokaa on hirveän mukava päivä. Silloin minulla on yleensä myös vähemmän kipuja.

Alla oleva kuva ei liity mitenkään tähän juttuun, mutta tänään katselin ottamiani kuvia. Pidän valokuvauksesta ja huonon päivän ajanvietettä on kuvien katselu. Katson kuvia ajatuksella ja nautin kuvasta, sekä kuvaustilanteen muistelusta. Saan siirrettyä ajatuksia pois kivusta.

Kuva tältä syksyltä, kaunis ilta ja joutsenet olivat valloittaneet pellon.