Kansainvälinen miestenpäivä kera maailman käymäläpäivän

Ensin ajattelin että mitä ihmettä, onko tämä vitsi. Nimittäin se, että tänään on kansainvälinen miestenpäivä ja maailman käymäläpäivä. Miksi ihmeessä ne on samana päivänä? Ei ne kyllä oikein mitenkään toisiinsa liity. Mielestäni miehet ansaitsevat oman päivän, mutta kyllä tämä käymäläpäivän osuminen samalle päivälle tekee miestenpäivästä jonkinsortin vitsin. Tosi ikävää.

Kaikesta huolimatta kahta miestä onnittelin henkilökohtaisesti tästä päivästä, omaa siippaa ja isääni. Kaksi elämäni tärkeintä miestä.

Molemmissa päivissä on takana hirvittävän tärkeää asiaa. Miestenpäivässä miesten tasa-arvo, terveys ja hyvinvointi sekä arvostus. Käymäläpäivällä tuodaan huomiota sille tosiasialle, että kaikilla ei vielä ole käymälää ja lapsia kuolee tämän vuoksi ripulitauteihin.

Käymäläpäivän

kunniaksi pähkäilin, että miksi viivyttelin aikoinaan ideallani, kun olin ajatellut tehdä wc-kirjan. Joku muu ennätti sen tehdä. Tosin idealla mikä minulla on, sitä ei ole toteutettu, voin siis vielä haudutella ajatusta.

Huomasin myös, että Eino myrsky oli kaatanut ulkohyyskäni, mikä tosi harmillista vaikka tämä ei käytössä ole ollutkaan.

Kerron parista wc-reissustani. Niitähän riittää kaikilla ja osa varmasti hauskoja. Viime keväänä Schipholin lentokentällä Amsterdamissa kävin wc:ssä ja jälkeenpäin meinasin kuolla nauruun kun tajusin oman maalaisuuteni. Käsien kuivauslaite oli sellainen pyyhekuivatustelineen näköinen, jossa tuli ilma voimalla ja samalla syttyi sininen valo tähän laitteeseen. Pidin käsiä ihan väärässä kohdassa, siis tietenkin näiden lamppujen alla ja mielessäni ajattelin että voi kun täällä ollaan nykyaikaisia. Ovat jo ottaneet käyttöön tämän desifioivan valon. En asiaa kummemmin ajatellut, vaikka kädet vähän huonosti kuivuivat. Myöhemmin huomasin että joku toinen piti käsiään eri kohdassa ja tajusin että olin käyttänyt koko laitetta ihan väärin. Ensin minulla on NIIN desinfioituneet kädet ja toisessa hetkessä ne muuttuikin bakteeripesäksi. Voi helskutti, mutta kyllä minä nauroin itselleni makeasti.

Toinen tarina on klassinen. Tapahtui Kanarialla. Uudenvuoden baari-ilta ja wc:ssä oli käytävä. Kiitän vieläkin itseäni, että minulla oli ihan järkyttävän korkeakantaiset kengät jalassa, nimittäin wc:n lattialla oli 5cm sitä itseään. No minä kyllä pönttöön tähtäsin, mutta siellä olis ollut sama mihin sen ureansa olis laskenut. Pakko oli kuitenkina asia toimittaa, hätä oli niin kova. Arvata saattaa, että ne kengät lensi samantien roskikseen.

Niin Tamperetalon wc on ihan hieno, siellä kannattaa käydä ohikulkumatkalla vaikka ei olisi asiakaan. Naistenpuoli, miesten wc:stä en tiedä. Ihan vaan tiedoksi niille, jotka ovat saaneet kutsun linnanjuhliin. Että kyllä kelpaa hyyskässäkin sillä reissulla aikaa viettää.

Kaiken kaikkiaan, kyllähän se wc on ihan hirvittävän tärkeä paikka ihmiselle ja jokainen viettää elämästään siellä pitkät tovit. Enemmän se arvoa ansaitsee.

Onnea siis kaikki miehet ja wc:t. Olette päivänne ansainneet.