Oikeastaan nyt on sellainen olo, vetäis vaan peiton korvien yli ja nukkuisi tai torkkuisi siellä pimeässä lämmössä koko päivän. Matalapaine iskee Suomen ylle ja myös minun ylleni. Pää on painava, ajatus ei kulje. Jokainen lihas kropassani särkee. Jokainen hermo on pingottunut aistivalppaaksi, yli-innokkaaksi reagoimaan pieneenkin ärsytykseen. Päivä jolloin on parempi vain antaa olla.
Siitä huolimatta heräsin seitsemältä, tiesin mitä päivä tuo tullessaan ja juuri herättyäni jaksoin vähän imuroida, pyyhkiä pölyjä ja huitaista lattiaa kostealla. Ei se ole itsestään selvää että jaksan tuollaista milloin vain. Nyt tein, kun kokemuksesta tiedän, että matalapaineen jatkuessa tilanteeni voi pahentua ja sitten en tee moneen päivään mitään.
Joku saattaa ajatella että miksi sairaana pitää väkisten siivota. No asiahan on niin, että vietän viidettä kuukautta sairaslomalla. Jos olisin koko viisi kuukautta siivoamatta, hukkuisin likaan. Eli siivoan silloin kun pystyn ja jaksan. Joskus teen vain jonkun yhden pikku jutun, pyyhin pölyt. Toisena päivänä toisen. Näin se etenee. En tänäänkään siistinyt kuin alakertaa. Eli pala kerrallaan.
Yritän muutenkin pitää rutiineja yllä, pikkuhomma päivässä. Vaikka joskus se jää siihen että täytän ja tyhjään pyykkikoneen, olen iloinen että pystyin ja jaksoin. Koska olen työorientoitunut ihminen, tarvitsen näitä tuntemuksia. Tunteen siitä, että tänäänkin tein jotain hyödyllistä. Olen ajat sitten luovuttanut sen suhteen itseni kanssa. Stressaannun jos en saa päivittäin jotain pientä tehdyksi. Se on mielestäni ihan ok, olen sellainen. Toiselle sopii toisenlainen asia ja tyyli, minulle sopii tällainen.
Mielestäni tärkeintä pitkilläkin sairaslomilla on se, että on aktiivinen niissä puitteissa kuin voi ja jaksaa. Tuskin se kenenkään terveydelle on hyväksi, että päivät pitkät maataan sohvassa tai sängyssä voivottelemassa omaa tilaa. Liikaa ei saa yrittää. Siihenkin sorrun joskus. Kyllästyttää kun ei voi eikä kykene. Sitten vain itkettää ja surettaa. Mieluummin niin päin että hallitusti tekee vähän, ja saa siitä hyvänolon tunteen. Mutta tämä onkin taito mitä opettelen läpi elämän. Vaikea oppia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti