Ajatuksia työstä

Olen vuosien saatossa usein painiskellut tilanteessa, jossa olen joutunut miettimään, ”voinkohan enää palata töihin”. Se on raskas ajatus varsinkin nuoremmalla iällä. Nyt siihen jo osaa vähän paremmin suhtautua.

Kun sairastaa pitäisi keskittyä siihen, että lepää ja hoitaa itseään. Ei niihin negatiivisiin ajatuksiin. Jos alkaa liikaa ajatella tulevaisuutta ja murehtia, eihän se mihinkään johda. Tai johtaa entistä huonompaan olotilaan. Ihan pahimpina aikoina, kun kivut eniten jyllää, yritän tietoisesti välttää ajattelemasta mitään negatiivista. Helpommin sanottu kuin tehty ja välillä toki tuntuu, että ei ole valoa tunnelin päässä. On sitä kuitenkin aina.

Kyllähän se työ on ihmiselle tärkeää ja minä olen läpi elämäni ollut hyvin työorientoitunut. Parhaimmillaan tai pahimmillaan minulla oli neljä työpaikkaa samanaikaisesti. No selvä se, ettei minulle vapaa-aikaa silloin jäänyt. Kyllä se kuitenkin niin on, että ihmiselle pitää riittää yksi työ, tai no kaksi korkeintaan. Nykyään koitan purkaa intoa harrastuspuolelle. Tämä kuulostaa hassulta, kun sen sanoo ihminen, joka ei juuri nyt voi tehdä paljoa mitään. Mutta tarkoitankin tavallisesti. Kyllähän tästäkin taas noustaan, kunhan saavat minut ensin leikattua.

Muistan kuinka nuorena oli todella vaikeaa kun sain selkärankareumadiagnoosin, ajattelin että koko elämä pysähtyy siihen. Nyt niitä diagnooseja on vaikka muille jakaa, enkä koe millään lailla että elämäni pysähtyy. Tavallaan tulee hyvinkin neutraali suhtautumistapa, "tää on taas tätä", mutta tästä vaan mennään eteenpäin. Tiedä sitten onko se hyvä vai huono asia.

En toki voi väittää etteikö välillä tuntuisi pahalta. No enhän olisi ihminen ensinkään, jos ei vaikea sairaus hetkauttaisi minua suuntaan eikä toiseen. Tottahan toki. Siihen murheeseen ei vain voi jäädä, eikä saakkaan jäädä. Suru pitää surra kun sen aika on, mutta surun ei saa antaa pesiytyä. Itse koitan iloita pienistä asioista ja voin sanoa, että osaan sen tehdä aidosti.

Viime päivinä olen miettinyt vähän enemmän sitä, että voinko vielä palata töihin. On sitäkin ajatusta käsiteltävä. Lopputulema on kuitenkin se, että enhän voi tietää. Eikä sitä tiedä kukaan muukaan. Aika näyttää ja ainoa asia mitä voin tehdä, on toivoa että kaikki menee hyvin. Turha etukäteen murehtia.

Löysin hyvän sivuston ja haluan jakaa sitä muillekkin. Eli Takaisin toimeen sivustolta löytyy paljon tietoa sekä työntekijälle että työnantajalle. Sivulla on paljon hyviä tarinoita ja käytännön vinkkejä. Sekä kattavat tietopankit.