Juhlapäivää

Elokuun viimeinen viikonloppu on perinteisesti meillä Venetsialaisten viikonloppu. Tänään päivästä tekee erityisen serkkuni häät. Tein itselleni korut, rannekorun ja korvakorut. On todella vaikeaa tehdä jotain itselle, vielä niin että pitää mielessä puvun, kengät jne.

Korut on sangen bling minun makuuni, mutta juhlan kunniaksi. Iso viistehiottu savukvartsimöllykkä, vuorikristallia, kuparia, hopeaa, makeanvedenhelmiä jne..

Nautitaan ihanasta elokuun päivästä, illasta ja yöstä. Hyviä Venetsialaisia kaikille jotka niitä viettävät!

Tähdenlentoja

Valvomisen syy on tähdenlennot. Eikö sitä saa toivoa jotain kun näkee tähdenlennon ja toive ehkä toteutuu. Mökillä nyt tähtitaivas alkaa tulla esiin ja usvaa vielä vanoina taivaalla. Harkitsen että vien tuolin keskelle pihamaata, kääriydyn vilttiin ja hörpin kuumaa kaakaota samalla kun tähyilen taivaalle. Sen verran rauhaisalla paikalla mökkini sijaitsee, että voin yksin istua pihalla yöllä ilman, että kukaan kylähulluksi ilmoittaa. Vaikka jokaisella kylällähän sellainen tulee olla ja ylpeydellä kantaisin tätä titteliä.

Mielestäni tämä rannekorukuva sopii mainiosti näihin tunnelmiin. Upeaa säröakaattia punottu hopealankaan ja kaunis lukko kruunaa rannekorun.

Syy siihen, että tähyilen tähdenlentoja nyt, täällä ei viimeyönä ollut mahdollisuuksia niitä nähdä usvan vuoksi. Ja ehkä pieni onnikaan ei olisi pahitteeksi.

Hömppää

No ei se bloggaajana olo sitten ehkä sopinutkaan minulle. Tämä blogi on vain lojunut täällä jossain bittiavaruudessa, unohdettuna. En tiedä olenko nytkään yhtään aktiivisempi, mutta julkaisen kuitenkin jotain elvytysyrityksenä.

Mutta koruista. Viistehiottua akaattia ja karneolia punottuna hopealankaan. Hyvin yksinkertaista.

Ehkä vielä on kesää jäljellä, koska aurinko paistaa. Toivon, että elokuun illat ovat lämpimiä ja päivät aurinkoisia. Kesä viipyilee antaen kauniita hetkiä säilöttäväksi talven varalle.